Olen viimeisen puolen vuoden aikana lukenut kirjat nimeltään Kiltti tyttö (Gone girl), Good girl, säkenöivät tytöt ja nyt viimeisimpänä Unohdetut tytöt. Paljon erilaisia tyttöjä, tai naisia oikeammin nimikoinnista huolimatta. Gillian Flynnin Kiltti tyttö oli minusta todella hyvä ja yllätyksellinen. Mary Kubican Kiltti tyttö tuntui olevan edellisestä jonkinmoisen inspiraation saanut ei niin mainio teos, vaikkakin viihdyttävä. Lauren Beukesin Säkenöivistä tytöistä jo kirjoitinkin, siitä en tykännyt yhtään. Tanskalaisen Sara Blædelin Unohdetut tytöt vei taas mukanaan ja luin sen kahdessa päivässä, liian malttamattona jättää kesken missään vaiheessa (vaikka töiden ja lasten takia olikin pakko).
Minulla on ollut tapana lukea aina sen maan kirjallisuutta missä käyn matkoilla / lomalla. Ei mitään kansalliseepoksia, vaan lähinnä dekkareita, mutta jotka ovat paikallisen kirjailjan kirjoittamia ja tapahtuvat jossain lähiympäristössä tai vähintäänkin samassa maassa. Viime kesänä olimme lomalla Tanskassa, enkä ennen reissua pikaisella kirjastokäynnillä löytänyt kuin Leif Davidsenin Tähtäimessä sekä Jälkiä jättämättä. Oikein viihdyttävää luettavaa, mutta vaikka kirjailija on tanskalainen, kirjojen tapahtumat oli sijoitettu Lähi-itään ja Venäjälle. Blædelin unohdetut tytöt, olisi puolestaan vastannut lomalukemisvaatimuksiini täydellisesti.
Kirja on itsenäinen jatko Louise Rick-dekkareille, joita en ole aiemmin lukenut. Unohdetut tytöt on takakannen mukaan Sara Blædelin paras teos tähän asti, joten kun tämä tarina ei varsinaisesti kaivannut lisäselvityksiä menneisyydestä (ennemminkin tässä ratkaistiin asioita, jotka varmasti ovat aiemmissa osissa jääneet roikkumaan), luulen että en aikaisempia osia yritä edes etsiä, mutta seuraavan osan suomennosta jään odottamaan innokkaana!
Kirjan juoni on mukaansa tempaava ja oikeasti jännittäväkin. Louise Rickin selvitettävänä oleva tarina on kammottava ja lukiessaan todella toivoo, että se ei ole oikeassa elämässä totta! Päähenkilö on jälleen kerran omassa elämässään traumatisoitunut poliisi (kuten lähes kaikissa parhaimmissa pohjoismaisissa dekkareissa nämä päähenkilöt tuppaavat olemaan), mutta jotain uutta tähänkin hahmoon on kirjailija saanut leivottua. Pidin tästä kirjasta kovasti, ihan harmittaa kun sarjaan ei ole olemassa enempää suomennoksia saatavilla. Voipi olla, että joudun lainaamaan seuraavat osat The Killing Forest ja The Lost Woman englanniksi (kun ei tuo Tanska oikein minulta sujuvasti kulje)
Helmet lukuhaaste 2017
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
24. Kirjassa selvitetään rikos
38. Kirjassa mennään naimisiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti