Luin jälleen kaksi kirjaa yhteen pötköön. Ja tässäkin tapauksessa ensimmäinen osa ei meinannut napata millään mukaansa. Melkein toivon, että olisin luovuttanut suosiolla, enkä varsinkaan olisi siirtynyt toiseen osaan, mutta minkäs teet, kun jotenkin tuntuu aina että ne kirjastosta kotiin raahatut pitää lukea, kun joku niissä on alunperin kiinnostanut...
Molemmissa kirjoissa joku kuolee ja ensimmäinen kuollut leijailee ajatuksineen hyvän tovin kirjan tarinassa mukana. Tämä "enkeli" paljastaa asioita, mitä poliisi, Malin Fors, ei muuten tutkimuksissaan saa heti selville, joten lukija on aavistuksen poliisia edellä. En ole ikinä tykännyt näistä "haamuäänistä" joita joissain aiemminkin lukemissani kirjoissa on ollut mukana, ja varsinkin Suvisurmissa enkelit alkoivat ärsyttää todenteolla. Lukemissani arvosteluissa tämä on jakanut mielipiteet, toisten mielestä suvienkelit tuovat kirjaan nimenomaan syvyyttä ja kiinnostavuutta. Kirjailija kirjoittaa lyhyin lausein, ja jokainen kirjan henkilöhahmo pääsee purkamaan ajatuksiaan menneestä ja tulevasta, useat ovat hyvin epävarmoja omista tunteistaan ja elämästään.
Kirjoissa kulkee mukana vahva väkivalta ja ihmisten äärimmäinen julmuus. Toisen osan juoni aivan liian nuorine uhreineen ja lopun suoranainen mässäily murhaajan pään sisällä nuoria tyttöjä kohtaan oli minulle aivan liikaa. Pidin sitä yhtenä ällöttävimmistä kohtauksista mihin olen koskaan törmännyt. Useimmat lukemistani kirja-arvosteluista kuitenkin todella pitivät kirjailijan tyylistä ja nostivat nämä uusiksi dekkarisuosikeikseen. Joten ei ehkä täysin kannata kuunnella minun mielipidettäni. Lue jos luetuttaa. Itse taidan jättää trilogian kolmannen osan suosiolla välistä. Vaikka nyt noita arvosteluja luettani minusta alkoi tuntua, että pitäisiköhän sittenkin vielä koittaa, jos näkisin näissä myös sen paremman puolen...
Helmet lukuhaaste 2017:
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis (molemmat kirjat)
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella (Sydäntalven uhri)
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista (Sydäntalven uhri)
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan (Suvisurmat)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti